Kirjoitin viime viikolla siitä vapaasta elämäntavasta, josta nyt nautin – kun ensin tein vuosia töitä sen eteen. Ja koska minun mielestä tärkeä asia omassa onnistumisessa on ollut asioiden priorisointi, niin ajattelin pureutua siihen tänään vielä syvemmälle – tehtävien A, B ja C-kategoriointiin.

Vähemmällä ajalla enemmän tuloksia..

Se oli tavoitteeni heti alkuun, kun aloitin yrittäjänä, sillä halusin viettää aikaa enemmän perheeni kanssa kuin olisin voinut omassa päivätyössäni lastentarhanopettajana tehdä – ja tämän vuoksi rajasin työaikani tarkasti. Aluksi otin viikosta kolme päivää, joihin piti mahtua ne työt, jotka tehtiin kodin ulkopuolella. Puhelinaikaa nipistin lasten päiväunilta sekä illoista, jolloin isä saattoi olla lasten kanssa.

Myöhemmin sitten aloin tehdä selkeästi joka toinen viikko töitä ja olin joka toinen viikko äiti. Se tapahtui avioeron myötä ja tuo aika opetti kaikista eniten sitä A, B ja C-kategoriointia.

Mitkä asiat vievät juuri nyt kohti omaa tavoitettani eniten? 

Ne olivat niitä A-kategorian tehtäviä. Ja sitä ennen tietenkin oli pitänyt miettiä selkeäksi, mikä se oma tavoite on.

Näin myyntialalla se on toki välillä vaikeaa.. Koska on monenlaisia tavoitteita. Lyhyen aikavälin kampanjoita, joihin niin teki mieli pätevöityä – sekä se kaukana siintävä tavoite riippumattomista tuloista ja itsenäisestä sekä vahvasta tiimistä. Niiden välillä kamppailin usein.

Jotta se pitkän tähtäimen tavoite toteutuisi, niin tärkeintä oli kasvattaa vahvoja tiimin johtajia, joiden rinnalla on maltettava kulkea riittävän pitkään – jotta he sitten jatkavat sitä työtä itsenäisesti sen jälkeenkin, kun itse jo siirryn eteenpäin.

Toisaalta myyntialalla on aina rakennettava myös kasvua ja etsittävä uusia asiakkaita – jolloin priorisointi näiden kahden asian välillä oli joskus hyvin haastavaa. Olenhan myös ihminen, jolle on tärkeää olla sanojensa mittainen. Ja siksi halusin auttaa ihmisiä riittävän kauan.. joskus varmaan vähän liikaakin 😉

Mutta tosiaan – A-kategoriaan kuului aina nuo kaksi asiaa. Omille vahvoille tiimin johtajille löytyi aina aikaa kalenterista – mutta yhtä lailla tärkeää oli löytää aikaa uusien ihmisten etsimiselle, jotta bisnes kasvoi.

B-kategorian tehtävät eivät olleet ihan niin akuutteja – mutta tärkeitä myöskin. 

Se saattoi olla vaikkapa mainosten tekeminen ajoissa valmiiksi tai käytännön asioiden hoitaminen, kuten tilavaraukset tai koulutusten suunnittelu. Jotka myös piti tehdä – mutta ne eivät olleet tuloksen kannalta ihan yhtä elintärkeitä. Ja siksi kovin usein niissä saatoin olla hyvinkin viime tingassa.. Ja varmasti moni sai harmaita hiuksia sen vuoksi 😉

Mitkä tehtävä sitten kuuluvat C-kategoriaan?

Ne ovat niitä, joita on usein kiva tehdä mutta jotka eivät johda suoranaisesti tulokseen. Minun työssäni se hyvin usein on ajatusten vaihtoa omien tiimiläisten kanssa, joka on enemmänkin rupattelua tai välillä jopa juoruilua… 😉 Tai sosiaalisen median seuraamista.. Sellaista mihin hyvin helposti menee koko työaika, jos ei ole tarkkana.

Ystävät valitettavasti joutuivat noista kategorioista ulkopuolelle… mutta säilyivät onneksi ❤

Joka näin jälkeenpäin tuntuu kyllä melko raadolliselta. Mutta oli vain välttämätön pakko, jos aioin ehtiä kaiken. Eli työviikon aikana työt olivat etusijalla – ja lasten kanssa vietetty aika taas niillä äiti-viikoilla. Onneksi tilanne on muuttunut noista vuosista ja ne oikeat ystävät kyllä myös valikoituivat tuolloin joukosta.

Asioiden priorisointi jäi noista vuosista kyllä hyvin takaraivoon.. joka tänä päivänä tarkoittaa myös sitä, että kun aikaa on enemmän, niin osaan nauttia vapaa-ajastani – kun en turhaan murehdi sellaisia tekemättömiä töitä, joita jokaisella yrittäjällä aina on jossain takataskussa odottamassa.

Ja siksi varmaan olenkin ottanut viime vuosina vähän takaisin sen vajeen, joka noista vuosista jäi.. ja rupattelen myös mielelläni niitä näitä keskellä päivää tiimiläisten tai ystävien kanssa 🙂 Sillä sekin on osa sitä vapautta, jota lähdin silloin tavoittelemaan.

Anu