Olet sitä mitä syöt – vai syöt sitä mitä olet?

Otankin käsittelyyn näin pääsiäisenä meitä kaikkia koskettavan aiheen. Sen minkä ympärillä ajatukset pyörivät pyhiä ennen ja varsinkin sen jälkeen. Ei siksi, että itse potisin mässäily-krapulaa vaan siksi, että olen joutunut pohtimaan omia ruokailutottumuksiani viime päivien aikana täysin uudelleen.

Olen tämän talven aikana laittanut omaa arvomaailmaani uuteen järjestykseen ja samalla pohtinut paljon sitä, mitkä asiat sopivat minulle ja mitkä taas eivät. Olen tehnyt sen hyvin itsekkäästi itseäni kuulostellen, koska siihen on viimein ollut mahdollisuus. Tämä läpivalaisu on koskenut yhtä lailla minulle sopivia liikuntamuotoja, ystävyys-suhteita kuin vaate valintojani – eikä siksi kai mikään ihme, että samaan syssyyn vatsani alkoi reistailla, jonka vuoksi myös ruoka-aineet menivät suurennuslasin alle.

Luulin jo tottuneeni siihen, että kun elämässäni alkaa muutos vaihe, se tulee aivan yllättäen. Tempaa mukaansa pyörremyrskyn tavoin ja “siivoaa” pöydän puhtaaksi uutta varten. Tuntuu, että mitä useammin tuo myrsky pyyhkäisee ylleni, sitä tarkemmin se siivoaa mennessään myös ne pimeimmät nurkat. Nostaa pintaan sellaisetkin uskomukset, jotka ovat olleet piilossa vuosikaudet. Hämmennyin, koska tulin yllätetyksi jälleen. Ehdin jo unohtaa, miltä muutoksen tuulet ihollani tuntuu. Luulla, että “no niin, nyt olen perillä” 🙂  Mutta ei. Mehän emme ole perillä elämässä koskaan. Elämä on alati muuttuvaa ja tähtää kasvuun, viimeiseen hengen vetoon saakka. Muutoin kuolemme pystyyn.

Tällä kertaa pyörremyrsky irrotti minut sekä ulkoisista että sisäisistä raameista. Kirjaimellisesti tiputti uuteen kohteeseen lähtiessään, johon rakensin kotini ja uudet verkostot. Sain mukaani vain ne tärkeimmät, kuten ennenkin. Sen olen tehnyt muutaman kerran aiemminkin, joten se onnistui kyllä. Mutta se ei riittänytkään tällä kertaa, vaan muutoksen tuulet ujuttautui sisuksiini saakka. Pakotti pysähtymään ja kuuntelemaan vieläkin tarkemmin viestejä, joita kehoni kertoo. Olenko tasapainossa? Olenko onnellinen? Mitä kaipaan ja haluan?

Näitä kysymyksiä olen pohtinut talven aikana ja ollut välillä turhautunutkin, koska kysymykset ovat pyörineet mielessäni kehää. Tiedänhän miten paljon voin omalla alitajunnalla vaikuttaa juuri siihen tasapainoon ja onnellisuuteen. Mutta aina silloin kun mielessä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, on tarkoitus etsiä jotain. Uutta suuntaa tai uudenlaisia ajatusmalleja. Romuttaa vanhoja uskomuksia, jotka eivät palvele enää. Niin nytkin.

Kun aikani etsin ja kyselin ihmisiltä vinkkejä oikeanlaiseen ruokavalioon, joka tukisi vatsani hyvinvointia, päädyin kokeilemaan monenlaisia dieettejä, jotka olivat auttaneet heitä mutta eivät kuitenkaan tuoneet minulle helpotusta. Saneerasin ruokavaliostani maitotuotteet, kotimaiset viljat ja prosessoidut ruoat ja lisäsin tilalle vihanneksia, marjoja, salaattia, pähkinöitä.. Ja olo vain paheni. Kunnes päädyin ystävän suosituksesta Ayurveda konsultaatioon.

Ayurveda on yli 5000 vuotta vanha Intiasta lähtöisin oleva ennaltaehkäisevän lääketieteen muoto, jota on mahdotonta selittää tässä lyhyesti – mutta tiesin heti, että tämä on se, joka tukee minun ajattelutapaani. Siksi haluankin suositella sitä myös muille, sillä sen avulla oma oloni on muuttunut muutamassa päivässä huomattavasti paremmaksi. Ayurvedalaisessa ajattelutavassa uskotaan, että meillä jokaisella on syntymästä asti tietty perusolemus, joka elämän myötä hyvin helposti “vääristyy” tai menee muuten vain epätasapainoon mm. stressin ja väärien elintapojen johdosta. Vaikka tunnistamme, että tietyt asiat eivät tue omaa hyvinvointia – teemme niitä silti. Kuten valvomme myöhään, teemme työtä tai harrastamme paljon ilman riittävää lepoa, syömme vääränlaista ruokaa – tai käytämme alkoholia rentoutuaksemme. Nämä kaikki sopivat tilapäisesti suurimmalle osalle meistä muttei pitkässä juoksussa tuskin kenellekään. Joillekin ne aiheuttavat hyvin helposti epätasapainoa, joka johtaa väsymys- tai ärtymyskierteeseen, jota lääkitsemme jälleen väärillä lääkkeillä. Kuten kahvilla tai sokerilla..

Lopulta epätasapainosta alkaa syntyä muitakin oireita, jotka eivät kuulu siihen perusolemukseen, jollaiseksi synnyimme – jos keho toimisi oikein. Ja pikkuhiljaa niistä voi kehittyä myös sairauksia. Varsinkin jos päätän olla kuuntelematta oireita tai painan ne piiloon lääkkeiden avulla.

Sen vuoksi itse halusin kaivella syyn omiin vatsaongelmiini enkä vain syödä lääkkeitä, jotka olisivat helpottaneet tilanteen hetkeksi. Tulin kotiin konsultaatiosta iso nippu ohjeita mukanani – hyvin motivoituneena. Mutta samalla tajusin kyllä, miksi länsimaalainen lääketiede houkuttelee, sillä sieltä vastaanotolta voi ajaa apteekin kautta kotiin ja jatkaa omaa elämää samaan malliin kuin ennenkin -tekemättä itse muutosta. Ayurvedassa muutos lähtee omien elintapojen ja ruokailutottumusten muuttamisesta. Eli minun pitää ottaa vastuu hyvinvoinnistani.

Olemme kaikki kuulleet lukemattomia kertoja hienon lausahduksen “Olet sitä mitä syöt!” – joka kääntyi nyt mielessäni ylösalaisin. Ayurvedan mukaan meidän jokaisen pitäisi syödä sen mukaan millaisia me olemme. Syö siis sitä mitä olet 🙂 Olen itse ollut kovin kiinnostunut terveellisen ravinnon merkityksestä jo vuosia ja siksi valinnut lautaselleni aineksia, joista saan kaikkea tarpeellista. Mutta unohdin siinä samalla kuunnella itseäni ja sitä, mikä sopii minulle.

Uskon siihen, että kaikki asiat tapahtuvat tarkoituksella ja siksi olenkin pelkästään iloinen nyt, että vatsani vaati minua etsimään vaihtoehtoja ja pakotti hakemaan vastauksia. Kertoi minulle, että kaikki ei ole hyvin vaikka mieleni oli toista mieltä. Kehon ja mielen hyvinvointi on kuitenkin vahvassa yhteydessä toisiinsa – jonka vuoksi kumpaakaan ei voi ohittaa, jos haluaa olla aidosti tasapainossa itsensä kanssa. Olen aina ajatellut niin, että meidän hyvinvointiin vaikuttaa moni asia, siksi tämä Ayurvedinen ajattelutapa kolahtikin minuun niin vahvasti. Uskon, että hyvä olo ei koostu pelkästään siitä mitä me syömme tai juomme – vaan siihen tarvitaan myös mielekäs työ /tekeminen, aidot rakastavat ihmissuhteet ympärille sekä levon ja fyysisen rasituksen tasapaino. Ayurvedan mukaan se meidän perusolemus määrittää suuntaviivat sille, mitkä asiat yleisesti ottaen sopivat meille mutta sen lisäksi on tärkeää huomioida vielä oma elämäntilanne ja vuodenajat. Sillä esimerkiksi kaikki samat ruoat tai harrastukset eivät sovi kesällä ja talvella – tai silloin jos on stressaantunut. Hyvin luonnollista minusta.

Jos muuten tiedät jotain Ayurvedasta, niin olen Pitta 🙂 Eli Aloe vera on sen vuoksi minulle erittäin sopiva, koska se viilentää tulta sisälläni sopivasti…. Olen myös erittäin kiitollinen siitä tulesta, joka ajaa minua yhä vain uusiin suuntiin – etsimään itseäni ja jakamaan myös sitä tietoa muille. Toivonkin, että tuo tuli sisälläni ei sammu koskaan ❤

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: