Minun viimeisin projektini: “Ole oma itsesi – se riittää” – on ollut mielenkiintoinen matka, joka jatkuu varmasti loppuelämän.. Mutta joka alkoi ehkä konkreettisesti ja näkyvästi juuri noin vuosi sitten, jolloin olin ensimmäistä kertaa ihanan Marian (Maria Kalmi, Unelmatuotanto) kuvattavana.

Menin intuitiiviseen kuvauspäivään mukanani iso repertuaari omia bisnes vaatteita – ja lopputulos on tässä… Ei tullut bisneskuvia mutta liikkeelle lähti jotain paljon suurempaa. Matka omaan sisimpään.

Aika oli oikea siihen. Näinhän asiat elämässä tapahtuvat, silloin kun niille on oikea aika ja tilaus. Silloin elämä kutsuu uuteen suuntaan, näyttää merkkejä, tuo eteesi jonkun oikeanlaisen ihmisen tai tapahtuman, sen joka sysää Sinut kohti seuraavaa etappia. Se voi olla sattumanvarainen kohtaaminen ohikulkijan kanssa tai silmiisi sattunut lehtileike.. joka jää mieleesi pyörimään niin pitkään, kunnes teet asialle jotain. Näin elämä meille näyttää merkkejä – jos me vain kuulemme ja näemme ne.

Minulle se oli “Kuuntele sydäntäsi kurssipäivä”. Jonka jälkeen tuli vastustamaton halu osallistua “Shine with Brian” viikonloppukurssille Suomenlinnaan. Ja jälkeenpäin tajuan kyllä, miksi nuo osuivat silmiini.

Oli nimittäin aika riisua turhat roolit ja unohtaa toisten odotukset. Löytää se, mitä itse haluan ja jättää turha painolasti hartioilta painamasta – vain olla oma itsensä. Se, jollaiseksi joskus synnyin ja jollainen minun kuuluisi olla. Se ainutlaatuinen henkilö, jota on ainoastaan yksi tässä maailmassa.

Mutta miksi sitten en ollut aiemmin aina osannut ollut sellainen?

Olen hyvin herkkä ja intuitiivinen vaistoamaan muiden ihmisten tunnetilat ja toiveet. Jopa ajatuksetkin joskus.. Ja sehän on erittäin hyvä ominaisuus ihmisten kanssa työskennellessä tai vaikkapa ystävän roolissa. Sillä minun on hyvin helppo samaistua kanssakulkijan elämään. Ja tuolle ominaisuudelle on käyttöä – niin myyntityössä kuin muussakin elämässä. Sitä kutsutaankin nykyisin tunneälyksi.

Mutta samaan aikaan tuo herkkyys saattaa harhauttaa minut omista toiveistani ja haaveistani, sillä alan hyvin helposti muotoutumaan lähelläni olevien ihmisten odotusten mukaiseksi, ihan tiedostamattani. Täyttämään heidän odotuksiaan siitä, millainen minun pitäisi olla.. vaikka he eivät sitä edes ääneen sano. En vain kuule omaa sisäistä ääntäni, jos lähelläni joku puhuu kovempaa.

Tämän vuoksi olen tehnyt mutkia matkallani – eksynyt poluiltani ja palannut jälleen takaisin reitille. Oppinut tuolla harharetkellä taas enemmän itsestäni ja luvannut kuunnella omaa sisintäni jälleen paremmin. Mutta silti eksynyt vieläkin uudelleen, kun elämä on testannut vahvuuttani ja lähettänyt tielleni riittävän suuren houkutuksen, jonka vuoksi on tehnyt mieli muotoutua.. Rakkauden vaikka.

Rakkaus – mikä ihana tekosyy.. unohtaa itsensä ja hukkua toisen ihmisen toiveisiin ja odotuksiin. Yrittää olla juuri sellainen, jollaisena hän Sinut haluaisi nähdä. Kiinnostua samoista asioista, alkaa elämään elämää toisen ihmisen kautta ja muotoilla polut yhteen suuntaan… Huomaten jonkin ajan kuluttua, ettei tämä ollutkaan sitä mitä minä halusin.

Me naiset teemme tuon sulautumisen hyvin huomaamatta – ehkä se on jo meidän geeneihin ladattu ominaisuus, jotta perhe-elämällä olisi parhaat mahdollisuudet onnistua. Mutta tässä tasa-arvon ajassa se ei oikein ole toimiva geeni enää. Sillä jokaisen meidän kuuluu vain luoda oma onnellisuus itsestään käsin – varsinkin tässä iässä, jolloin perheen perustaminen ei ole enää suunnitelmissa. Mutta rinnalle kulkemaan toki mahtuu myös toinen samanlainen.

Sillä oikea rakkaushan ei vaadi mitään. Ei pyydä eikä halua muuttaa. Se hyväksyy Sinut juuri sellaisena kuin olet – ja puhaltaa vain vauhtia unelmiisi katsellen vierestä ylpeänä kun purjehdit eteenpäin, kohti omaa päämäärääsi. Sillä mikä onkaan kauniimpi, kuin ihminen, joka on löytänyt oman itsensä ja uskaltaa olla rohkeasti sitä mitä oikeasti on – kaikkine heikkouksineen ja vahvuuksineen.

Ja jälleen kerran elämä kauniisti mutta kärsivällisesti ohjaa minut takaisin omalle reitilleni. Muistuttaa siitä, että ei ole olemassa niin suurta syytä, joka saisi harhauttaa minut omalta tieltäni. Oman sisimpäni kuuntelemiselta. Omana itsenäni olemiselta. Olenhan ainut maailmassa ja vain minä voin sen tehdä.

Just be yourself – it´s enough ❤